31. tammikuuta 2020

ARVONTA BLOGISSA!

Tammikuun viimeistä viedään. Ajatella, että huomenna on jo helmikuu. Kuka uskoisi, kun katsoo ikkunasta ulos? Täällä ei ole lumesta tietoakaan. Mutta niin vain talviflunssa kaatoi minut tällä viikolla sänkyyn. Kuumetta ei ollut, mutta pää painoi varmasti sata kiloa. Tänään olen jo hieman pystynyt tekemään kasaantuneita töitä päätteellä, viikonloppu pitää kuitenkin vielä ottaa suht rauhallisesti. 

Olen jo jonkin aikaa lupaillut arvontaa myös tänne blogin puolelle. Nyt ajattelin sen helmikuun kunniaksi järjestää. Haluan aina arvonnoissani arpoa jotain pieniä "maistiaisia" täältä Ahvenanmaalta, käsityöläisten tai muiden yrittäjien tuotoksia. Tällä kertaa arvon kauniin ekologisen saippuan (sitruunaruoho, rosmariini) ja sydämen muotoisen, huovutetun avaimenperän. Ehkäpä tässä on vaikka ystävänpäivälahja jollekin ystävällesi? 

Saippuan ainesosina on käytetty oliiviöljyä, kookosöljyä, kaakovoita, glyseriiniää ja vettä. Saippuan on valmistanut Nybacka Novy, Instagramiin pääset tutustumaan täältä ja Facebook-sivuun täältä
Avaimenperän on valmistanut Marie Lundgren, Instagram-tilin @farfarspojke löydät täältä. Näitä tuotteita voi ostaa (myös) ainakin Salt käsityökaupasta Merikorttelista.

Ja sitten itse arvontaan.
Arvontaan voi siis osallistua tällä kertaa ainoastaan täällä blogin puolella, seuraavasti:

1. Jos olet kirjautunut, tai kirjaudut nyt, blogini lukijaksi Bloggerin kautta ja jätät kommentin, saat arvontaan kaksi arpaa. (Pääset kirjautumaan lukijaksi sivupalkista; rullailet sivua vähän alaspäin ja löydät "blogiani lukevat" kohdan ja painat sinistä "lue"-painiketta)

2.  Jos jätät kommentin (luet blogiani muuten kuin Bloggerin kautta), saat yhden arvan. 

Arvonta suoritetaan 7.2.2020 aamupäivällä, siihen mennessä kommentoineet ovat mukana arvonnassa. Jos kommentoit anonyymisti, niin jätäthän jonkin nimimerkin (tai sähköpostiosoitteen) kommenttiruutuun, että mahdollisesti voiton osuessa kohdallesi saan huhuiltua sinut blogini kautta kiinni osoitetta varten! Ilmoita myös kommenttikentässä kuinka monella arvalla olet mukana. 

Onnea arvontaan!

Arvonta on päättynyt!

28. tammikuuta 2020

Rantahuviloita & hinnat pilvissä? Ahvenanmaan asuntomarkkinat tarkastelussa


Viime viikolla kirjoitin työpaikoista ja tänne muuttamisesta - molemmat tekstit saivat aikaan kivaa vastakaikua ja lisäkysymyksiä lukijoiden parissa. Yksi yleisempiä kysymyksiä, ilman viime viikon tekstejäkin, koskee yllättäen kyllä täkäläisiä asuntomarkkinoita. Paljonko asunnot, tontit ja talot maksavat Ahvenanmaalla? Asuvatko kaikki meren rannalla luksuslukaaleissaan? Onko täällä edes vuokra-asuntoja? Nyt ajattelin pureutua hieman tähän aiheeseen ja esitellä paikallista tarjontaa. Haluan myös muistuttaa, että minä en ole asuntoasioiden ammattilainen ja nämä pohdinnat ovat oman empiirisen tutkimukseni tulosta viimeisten vuosien ajalta. :) 

Voisi tosiaan kuvitella, että täällä hinnat nousevat pilviin tai tarjonta on suppeaa, mutta kyllä itse sanoisin, että asuntojen liikkuvuus on yllättävän vilkasta, varsinkin kun ottaa huomioon väkiluvun. Pilviin hinnat eivät voi nousta juuri suppeiden asuntomarkkinoiden takia. Vaikka asunnon voi ostaa ilman kotiseutuoikeuttakin, niin mitä tahansa taloa meren rannalta ei voi. Kotiseutuoikeus rajaa siis potentiaalisten ostajien joukkoa. Ja onhan nämä saaret aika eristyksissä, joten on luonnollista, että asuntojen hinnat pysyvät kurissa. 

Asuntoja on täällä laidasta laitaan, samoin niiden hinnatkin ovat laidasta laitaan. Jos vertaa hintoja Helsinkiin tai Turkuun, hintataso on halvempi. Jos taas vertaa pienimpiin paikkakuntiin Manner-Suomessa, hinnat voivat tuntua toisinaan korkeiltakin. Kalleimpia asunnot ovat Maarianhaminassa ja Jomalassa (Maarianhaminan viereinen, kasvava kunta). Halvimmat asunnot löytyvät muuttotappiota tekevistä saaristokunnista. Kuntia Ahvenanmaalla on siis edelleen 16. 

Kaksi erityisesti silmiini pistänyttä (erikoista) asiaa täällä on, erona Manner-Suomeen: 

1. Joka kuukausi lehdessä julkaistaan aukeaman koonta kuluneen kuukauden asuntokaupoista. Lista on tehty kunnittain ja siinä mainitaan ostaja, myyjä, asunnon koko, sijainti ja myyntihinta. Itselleni tämä tuntui erittäin oudolle, ruotsalainen mieheni oli tällaiseen tottunut. 

2. Itse asuntokauppoja tehdessä on yleinen tapa, että kaikki jotka ovat tehneet talon pyyntihinnasta tarjouksen, saapuvat kutsuttuina yhteiseen huutokauppaan. Ei siis mitään suljettuja kirjekuoria ja tarjousehdotuksia ja vastaehdotuksia ees-taas nimettömänä meklarin kautta, vaan kaikki saman pyöreän pöydän ääreen. Siinä sitten huudetaan niin kauan, kunnes voittaja selviää. Näin kävi esimerkiksi meidän talomme kohdalla. Meidän lisäksemme kolme muuta olivat jättäneet tarjouksen pyyntihinnasta ja sitten eräänä iltapäivänä kello 15.00 kaikki neljä ostajaa olivat meklarin kanssa samassa huoneessa. Itse en hermojeni takia kestänyt mennä paikalle (sanoin syyksi "kotona lasten kanssa" heh), mies hoiti homman kotiin. Yksi oli ollut hiljaa. Yksi tarjonnut kerran-pari. Kolmannen kanssa sitten huudettiin vuorotellen. Hinta nousi noin 40 000 euroa pyydetystä alkuperäisestä hinnasta (auts). Koko homma oli hoidettu kymmenessä minuutissa! Vaimo sai helpottuneen tekstiviestin kello 15.11. 

Selailin nyt hieman kiinteistönvälitysfirmojen sivuja ja päätin esitellä muutaman myynnissä olevan kohteen. Olen valinnut niitä eri firmoilta ja eri paikoista, jotta saisitte mahdollisimman kattavan yleiskuvan tarjonnasta. Mikään ei estä selailemasta lisää kohteita. Kuvat on lainattu myynti-ilmoituksista. 



Yksiö, Maarianhamina

1h + k
Pinta-ala: 33 neliötä
Rakennusvuosi: 1974
75 000 € (velaton hinta n. 92 750 €)



Lisätietoa kohteesta löydät täältä.
Kohdetta myy: Lyyski Fastigheter





Talo, Maarianhamina (Esplanadin laidalla)

Talon ulkomitat: 10,6 m x 9,7 m
Tontti: noin 400 neliötä
Rakennusvuosi: 1952
340 000 €




Lisätietoa kohteesta löydät täältä
Kohdetta myy: Mäklarhuset








Talo + navetta, maakellari & piharakennus, Kumlinge (saaristo)

Pinta-ala: noin 147 neliötä + 40 neliön ullakkotila
Tontti: 4024 neliötä
Rakennusvuosi: 1700-luvun lopulla, taloa on laajennettu ja remontoitu useita kertoja sen jälkeen.
59 000 €



Lisätietoa kohteesta löydät täältä. 
Kohdetta myy: FastighetsKonsult




Kolmio, Hammarland
3 h + k
Pinta-ala: 78 neliötä
Rakennusvuosi: 1973-74
105 000 €



Lisätietoja kohteesta löydät täältä.
Kohdetta myy: Din Fastighet





Talo, Hammarland

Talon ulkomitat: n. 10,5 m x 9 m
Tontti: 4100 neliötä
Rakennusvuosi: 1960-luvun alku
120 000 €


Lisätietoja kohteesta löydät täältä. 
Kohdetta myy: Mäklarhuset





Ja viimeisenä oma suosikkini. Jos voittaisin lotossa (tosin en lottoa..) ja saisin ostaa meren rannalta, ostaisin heti!

Talo (meren rannalta), Lemland

Pinta-ala: 220 neliötä
Tontti: 2,3 ha
Rakennusvuosi: 1995 ja 1998-1999
725 000 €



Lisätietoja kohteesta löydät täältä
Kohdetta myy: Lyyski Fastigheter




Herättivätkä nämä asuntomarkkinat jotain ajatuksia tai lisäkysymyksiä?






23. tammikuuta 2020

Muutto Ahvenanmaalle? Vinkkejä ja vääriä väittämiä

Aika ajoin, ja aika usein, törmään väittämään, että tänne Ahvenanmaalle ei saa muuttaa. Tai että täältä ei ainakaan saa ostaa asuntoa, taloa tai tonttia. Vääriä väittämiä, ainakin tiettyyn pisteeseen asti.  Ahvenanmaalle saa muuttaa! Ja vieläpä ostaa talonkin! 

Eilinen kirjoitukseni (kesä)työpaikoista kirvoitti minut kirjoittamaan tästä "seuraavasta askeleesta", eli tänne muuttamisesta. Tämä kirjoitus on pääasiassa suunnattu teille siellä Manner-Suomessa asuville (sääntöviidakko tänne muutolle näyttää hieman erilaiselle riippuen siitä, mistä maailman kolkasta tänne muuttaa). Te voitte siis muuttaa tänne ilman kotiseutuoikeutta. Täällä on asuntoja sekä vuokrattavissa että myynnissä. 

Olen kirjoittanut tästä aiheesta blogiini aikaisemminkin, kannattaa vilkaista se teksti täältä. Sieltä löytää ainakin lisää tietoa kotiseutuoikeudesta, joka on "ahvenanmaalaisten kansalaisuus". Meillä sitä ei vielä ole, koska emme ole asuneet täällä vielä viittä vuotta. Vuoden päästä sitä onkin sitten jo aika meidänkin hakea! Tästä huolimatta olemme ostaneet oman talon, joten se todella on mahdollista. Talon ostamiseen on tietyt rajoitteet (esim. sijainti ja tontin koko) ja sitä varten pitää hakea erillinen lupa. Luvan hakeminen käytännössä on pelkkä muodollisuus, jos asuu täällä vakituisesti.

Hyvä sivusto asunnon löytymiseen on Bosidan.ax. Siellä on tällä hetkellä 31 myytävää kohdetta. Niistä taloja on 26. Tuolle sivulle on koottu useamman eri asunnonvälitysfirman tiedot. Mutta lienee viisasta silti selailla eri firmojen omia sivuja tätä varten, tuo sivu ei aina ole täysin päivitetty (ei näytä kaikkia myynnissä olevia). Talojen hinnat noista 26:sta näyttää vaihtelevan 39 000 - 575 000 euron välillä. Kirjoitan lähipäivinä erillisen postauksen asuntotarjonnasta täällä. Tässä kohtaa lienee myös aiheellista mainita, että Ahvenanmaa on Facebook-ryhmien luvattu maa. Täällä on Facebook-ryhmä kaikkeen. Eli vuokra-asuntoa metsästäessä kannattaa ehdottomasti liittyä ryhmään nimeltä Bostäder på Åland

Eckerön kunta julkaisi tontti-ilmoituksia viime joulukuussa (allekirjoittaneen toimesta, toimin silloin vielä konsulttisopimuksella heidän elinkeino- ja kulttuurielämän koordinaattorina) Etuovi ja Oikotie -sivustoilla. Ne tontit voi siis ostaa ilman kotiseutuoikeutta, koska ne sijaitsevat kaavoitetulla alueella. Jos siis mielii rakentaa oman talon, voi aloittaa tonttien metsästyksen vaikka näistä ilmoituksista. Tontteja toki on muillakin kunnilla ja yksityisillä myynnissä. Tässä nyt kuitenkin kevyt askel tontin metsästykseen, suomeksi.

Itse muutto tänne on tietenkin hieman hankalampi kuin siellä mantereella kahden asunnon välillä. Itse päädyimme aikanaan siihen ratkaisuun, että myimme ja lahjoitimme suurimman osan huonekaluistamme ja teimme ns. kevyen muuton. Kaksi henkilöautolastillista ja yksi pakettiauto, viiden hengen omaisuus kulki niin. Jo kontrabasso, sello, sähköpiano ja kitara veivät aika ison siivun siitä tilasta, heh. Olimme aluksi muuttamassa osittain kalustettuun vuokra-asuntoon ja Turun huonekalumme olivat kirppiksiltä, IKEA:sta ja lapsuudenkodista kahlittuja, opiskelevan lapsiperheen budjetilla hankittuja. Sen minkä säästimme rahtikuluissa (kuorma-auto ja laiva) käytimme sitten uudehkoihin huonekaluihin paria vuotta myöhemmin omaan taloon muutettuamme. Kevyt muutto oli hyvä ratkaisu ja saimme karsittua paljon turhaa tavaraa pois. Vaikka sitä ei enää uskoisikaan kun ympärilleen katselee.. Olen myös tehnyt hyviä löytöjä kirppiksiltä. Niin, Facebook-ryhmästä nekin!

Muuten muuttoon tänne ei liity mitään sen ihmeempää. Auto pitää rekisteröidä Ahvenanmaan rekisteriin (ja se onkin vähän erikoisempi byrokraattinen toimenpide, osittain hieman vanhanaikaisten muodollisuuksien johdosta), mutta puhelinsoitolla siitäkin saa riittävän määrän lisätietoa. Kannattaa vaan hyvissä ajoin selvittää liikennevakuutus, tiedän useamman tapauksen, jossa on käynyt niin, että mantereen vakuutus onkin lakannut olemasta voimassa tänne muutettua. Tämän kanssa kannattaa olla siis tarkkana!

Info Pohjolan sivuilta löytyy myös erittäin hyvä tietopaketti Ahvenanmaalle muutosta suomeksi. 

Askarruttaako mieltäsi jokin tänne muuttamiseen liittyvä? 
Kirjoita kysymyksesi kommentteihin, niin vastaan niihin mielelläni. 

22. tammikuuta 2020

Töihin Ahvenanmaalle? (Kesätyöpaikat nyt jaossa!)

Tiesitkö, että Ahvenanmaan työttömyysprosentti on koko EU:n alueen alhaisimpia (ollut alhaisin, tämän hetkisestä tilanteesta en ole satavarma, siksi en uskalla niin kirjoittaa). Joulukuussa 2019 työttömyys oli 3,9% kun vuotta aikaisemmin se oli 3,6%, eli työttömyys on kasvanut täällä viimeisen vuoden aikana vaikka luvut ovat silti mielestäni suhteellisen alhaisia. Ahvenanmaan väkiluku kasvaa nopeiten (yhdessä Uudenmaan kanssa) koko Suomessa, joten se selittänee myös tämän luvun kasvamista. Ahvenanmaalaiset ovat myös tunnettuja yrittäjyydestään. Täällä onkin noin 2600 erilaista yritystä. Monet siis työllistävät (ainakin) itsensä. Töitä täällä on aina tarjolla!


Seuraan aina tasaisin ajoin paikallisen työvoimatoimiston nettisivuja, siellä julkaistaan usein erittäin mielenkiintoisia työpaikkailmoituksia. Työvoimatoimistomme täällä on "Amssi" eli AMS - Arbetsmarknad & studier. Viimeisen kuukauden aikana nettisivuille on alkanut ilmestymään työpaikkoja kesäksi. Viimeisten parin vuoden aikana hotelleilla ja ravintoloilla on ollut vaikeuksia saada riittävästä työvoimaa kesäksi. Ahvenanmaa elää turismista ja kesäkaudestaan, työvoima kesäksi on siis kullanarvoista. Mikäli ruotsi sujuu (ainakin perustasolla), niin tervetuloa tänne työntekoon ja nauttimaan saaristolaiselämästä. Ehkä tuttavapiirissäsi on joku, jolle näistä kannattaa vinkata?

Tällä hetkellä työpaikkailmoituksia on tarjolla mm. seuraaviin paikkoihin:
Sundin kunnanjohtaja
Proviisori
Eläinlääkäri
Tuntiopettaja (Föglö)
Digital Marketing Specialist
Intendentti
Useita paikkoja lähi- ja sairaanhoitajille
Useita projektipäälliköitä

Yhteensä työpaikkailmoituksia on 167, löydät paikat täältä.

Kesäksi:
Harjoittelija (Ahvenanmaan TV & radio)
Viihdetaiteilija/viihdyttäjä (musiikki, laulu, leikki - Käringsundin Resort & Conference)
Uimaopettaja
Kotieläinpihasta vastaava (Smart Park)
Opas riistaeläinsafarille
Lipunmyyjä saaristolauttoihin (viikko töitä, viikko vapaata!)
Useita paikkoja hotellien vastaanottovirkailijoiksi
Useita paikkoja tarjoilijoiksi ja kokeiksi
Useita paikkoja hoitopuolelle

Kesätyöilmoituksia on yhteensä 71 (ja määrä kasvaa koko ajan), löydät ne kaikki täältä.



Kannattaa myös ottaa rohkeasti yhteyttä suoraan yrityksiin, erityisesti täällä oma aktiivisuus palkitaan! Ja kannattaa myös varautua, mikäli mieli tänne halajaa; moni tänne "yhdeksi kesäksi tullut" on nimittäin jäänytkin joko Ahvenanmaan (tai jonkun tietyn paikallisen...) lumoihin ja "se yksi kesä" onkin venynyt...

Suosittelen myös tutustumaan Åland Living -sivuihin, sieltä löytyy lisää tietoa tänne muuttamisesta ja täällä asumisesta (ruotsiksi ja englanniksi).

Ihanaa työnhakua, mikäli se kohdallasi on ajankohtaista!


17. tammikuuta 2020

ARVONTA Facebookin ja Instagramin puolella


Tekisi mieli kirjoittaa, että nyt olisi talvinen arvonta meneillään, mutta eihän täällä mitään talvea ole. Alkuviikon vietin Helsingissä seminaarissa ja tapaamisissa, syysmyräkkä riepotteli siellä kuten Ahvenanmaalla konsanaan, ja kun palasin tänne Ahvenanmaalle, niin tuntui jälleen keväisen lämpöiseltä. 


Huonon talven harmitusta lieventääkseni, olen laittanut pienen paketin arvontaan muissa kanavissani. Arvontapakettiin kuuluu Saija Saarelan nahkasta tekemä kuulokkeiden pidike ja makuhermot kutkuttavaa Mercedes Chocolaterien Toffee & Salt, tummaa suklaata. Kannattaa siis pyörähtää nyt vähintään ainakin toisessa some-kanavassani osallistumassa. Jos osallistut molemmissa, niin on tuplamahdollisuudet voittaa. 

Helmikuussa ajattelin laittaa tänne blogin puolelle ihan erillisen ja ikioman arvonnan, joten pysy kuulolla!

Facebook-sivuni arvontaan pääset tästä.

Ja Instagramin puolella arvonta löytyy täältä.

Ihanaa viikonloppua!



10. tammikuuta 2020

Ahvenanmaalaisten ylpeys - pannukakku

Nyt kai voi sanoa, että olen ahvenanmaalaistunut. Niin paljon ainakin kuin maakrapu voi. Tein nimittäin tällä viikolla ruoan tähteistä (mannapuuro) Ahvenanmaan pannukakkua. Tuosta vaan ihan ohimennen. Ihan kuin joku vanha paikallinen mummo konsanaan. Ilman reseptiä, ulkomuistista. Minut tuntevat tietävätkin, että olen lapsesta asti leiponut ja laittanut ruokaa usein improvisoiden ja ilman reseptiä. Ahvenanmaan pannukakkua tosin en ennen tätä kertaa ole ilman reseptiä tehnyt. Mutta kerta se on ensimmäinenkin. Ja onnistui muuten loistavasti!

Ahvenanmaan pannukakku on maakuntamme ylpeys. Sitä voi ja saa ostaa lähes jokaisesta kahvilasta. Maun salaisuutena, joka ei ole salaisuus, on kardemumma. Kardemumma loihtii pannukakun erityisen makuelämyksen. Ahvenanmaan pannukakun herkullisuudesta voidaan olla montaa eri mieltä. Itse en itse asiassa ensimmäisinä kertoina siihen oikein ihastunut, ja tiedän monia muitakin, joita tämä herkku ei kiehdo. Olen kuitenkin oppinut pitämään siitä. Aika paljonkin. Sitä kun tulee maisteltua kahviloissa, aamupalapöydässä, kirkkokahvilla, kylässä, juhlissa jne. Siltä ei voi välttyä.  

Pannukakku tarjoillaan aina kermavaahdon ja hillon kera. Ja juuri tuo "hillo" on se, joka aiheuttaa kädenvääntöä. Olen monta kertaa siis nähnyt kuinka pannukakkua tarjotaan mansikkahillon ja kermavaahdon kanssa, mutta oikeaoppisestihan juuri tätä pannukakkua tarjoillaan luumukiisselin kanssa. Paksun sellaisen. Eikä liian makean. Toinen kädenvääntö käydään siitä, että mihin puuroon pannukakku oikein tehdään. Pannukakku tehdään usein mannapuuroon (kuten minä kuluneella viikolla), mutta perimätietojen mukaan se aito ja oikea pannukakku tehdään riisipuuroon. Eli mitään pikaruokaa tämä ei ole, jos rupeaa puuroa keittämään vartavasten tätä varten. 


Vaikka en resepti-ihminen olekaan, niin tässä on teille resepti, kertokaa sitten miten sujui:

3-4 dl Mannapuuron jämä (voit myös keittää 5 dl maitoa ja 3/4 dl mannasuurimoita).

Löysään mannapuuroon lisätään:
3-4 munaa
1 rkl sokeria
tilkka öljyä
(hitunen suolaa, jos mannapuurossa ei ole suolaa)
1/2 l maitoa
n. 2-3 dl vehnäjauhoja
2 tl kardemummaa (tai maun mukaan)

Kaada taikina leivinpaperilla vuoratun uunipellin päälle. Päälle voinokareita oman maun mukaan. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. (Kiireinen kotiäiti: 250 astetta ja reilut parikymmentä minuuttia).

Tarjoillaan kermavaahdon ja luumukiisselin kanssa. Luumukiisselin saat, kun keität kuivattuja luumuja tilkassa vettä. Luumujen ollessa pehmeitä se on valmista. Jos tykkää makeasta, niin sokeria mukaan. Hyvää ruokahalua! Smaklig måltid!

Löysin netin uumenista videon, jossa tähtikokkimme Michael Björklund valmistaa pannukakun riisipuurosta. Videoon pääset tästä.

Oletko maistanut Ahvenanmaan pannukakkua? Mitäs tykkäät?

P.S Ihan ensimmäistä kertaa maistoin Ahvenanmaan pannukakkua eräässä seminaarissa, jonne ITSE leivoin pannukakut (kuva). Eli ensimmäistä kertaa olen maistanut sitä "väärinoppineen" tekemänä. Hahaa. Onnistuneelta se kuitenkin silloinkin maistui. Vaikka oli kyllä liian ohutta.

3. tammikuuta 2020

Vuosi Aapeli-myrskystä

Tänään täällä on ollut aika tuulista ja yöllä tuuli niin, että nurkissa ulisi. Tämä tuuli on kuitenkin ollut ihan normaalia tänne saaristoon, toista se oli viime vuonna, kun Suomen yhdeksi kovimmaksi myrskyksi luokiteltu Aapeli iski tänne voimalla. Kovin puuska merellä oli jopa 41 m/s (Kökarissa)! Lisää Aapelin tilastoista voit lukea täältä

Meidän perheemme oli sähköittä reilut 70 tuntia, mutta pärjäsimme hyvin takan ja puulieden avulla. Ulkona ei ollut pakkasta nimeksikään, joten käytimme terassia jääkaappina. Pakastin piti tyhjentää kokonaan ja akkuja piti käydä latailemassa ystävien luona ja kirjastossa. Puuhellalla lämmitettiin tiski- ja pesuvedet. Pärjäsimme olosuhteisiin nähden erinomaisesti. Olimme onnellisia puulämmityksestä. 

Kirjoitin silloin blogiini näin: "En oikein edes tiedä mitä kirjoittaisin. Olo on jotenkin niin epätodellinen. Hätääntynyt tai peloissani en ole missään vaiheessa ollut, mutta en vain jotenkin tätä oikein tahdo käsittää. En oikein tiedä mikä päivä on, tai pikimmiten että kuinka mones päivä myrskystä oikein on meneillään. Ensi yönä siitä Aapelista tulee neljä vuorokautta. Jos nyt osasin oikein laskea. 

Tostaina saimme sähköt vierailulle neljäksi tunniksi. Tiskikone pyöri kerran ja pesukoneen ohjelma jäi kesken, kun sähköt jälleen lähtivät. Olin ihan varma, että ne tulee perjantaina takaisin. Mutta eivätpä tulleet. Tänään olemme nauttineet sähköstä jo 10 tuntia. Sähköt olivat meidän kodistamme poissa siis 76,5 tuntia. Vettä meille on tullut koko ajan ja olemme pärjänneet takan ja puulieden kanssa vallan mainiosti. Mitään ruokaa emme ole joutuneet heittämään pois, kun olen kynttilän valossa keitellyt mehuja ja hilloja puuliedellä. Nyt on monta purkkia "Aapelin Myrsky Marmeladia", sekä tyrnin että viinimarjan makuista."


Edelleen täällä on paljon puita metsissä korjaamatta. Metsissä näkee edelleen toisiin puihin nojaavia, puoliksi kaatuneita puita. Lehti raportoi eilen, että myrskyn kustannukset sähkölaitokselle olivat lähes 4 miljoonaa euroa. Paljon on kuluneen vuoden aikana tehty parannuksia sekä sähkölaitoksen että viranomaisten puolella. Koteihin on kuluneen vuoden aikana myös jaettu vihkonen "näin varaudut ja toimit yllättävän kriisin sattuessa". Luonto on kuivan kesän (vettä säännösteltiin kesällä 2018) ja myrskyn jälkeen kokenut kovia. En edes uskalla ajatella monien maatilojen tappioita näiden luonnontapahtumien johdosta. Elämä kuitenkin on jatkanut kulkuaan. Muutama viikko sitten täällä oli useampi sata taloutta hetken aikaa ilman sähköjä ja silloin oli aistittavissa (ja luettavissa somessa) ahdistusta muutamien ihmisten kohdalla - pelko vuodentakaisen toistumisesta oli läsnä. 

Vuosi sitten pieni Ahvenanmaa kuitenkin osoitti, että ystävää, tuttavaa ja naapuria ei hädässä yksin jätetä. Yhteishenki kriisin kohdattua oli mahtava - uskon, että kriisi muistutti meitä monia siitä, mikä elämässä on loppujen lopuksi tärkeintä ja mikä toissijaista. 

Vuoden takaisiin tunnelmiin pääset näiden kirjoitusteni kautta: