31. toukokuuta 2019

Ihana Ahvenanmaani täytti vuoden!

Huhheijaa, niin se vain vuosi vierähti. Vuosi sitten julkaisin ensimmäisen Instagram-kuvani ja blogitekstini ´Ihana Ahvenanmaani´-nimikkeen alla. Ajatella! 

Olin ollut vuosia jumissa kirjoittamisen suhteen. Kun isäni vuonna 2007 kuoli yllättäen ja traagisesti, kaikki luovuus minussa meni täysin tukkoon ja lukkoon. Tuntui kuin luova minäni olisi myös kuollut. Luovuuteen palaaminen on ollut vuosien prosessi ja muutaman viime vuoden aikana minulla on ollut jonkinasteinen tietoisuus siitä, että kirjoittamisen aika olisi jälleen pian käsillä. Pienin askelin olenkin palannut sen pariin. Yksi konkreettinen tapa itselleni oli juuri tämän blogin aloittaminen. Ajattelin vain lopettaa pohtimisen, ruveta kirjoittamaan ja katsoa mihin se johtaa. Ja niinhän se on johtanutkin aika moneen asiaan. Vuoden aikana olen heittäytynyt yrittäjyyteen, kirjoittanut blogitekstejä, käsikirjoitusta lyhytelokuvaan, artikkeleita lehtien sivuille ja yrityksille, pöytäkirjoja (ja vielä ruotsiksi, tosin ne eivät kauhean luovia ole, eivätkä kyllä intohimonikaan :) ) ja ensimmäisen kirjani ensimmäiset sanatkin ovat odottamassa kesäkuussa jatkoa.

Ihana Ahvenanmaani -blogi Instagrameineen on tutustuttanut minut uusiin tuttavuuksiin siellä ruudun toisella puolella. Olen saanut ystäviä. Olen tavannut joitain teistä kahvikupinkin äärellä. Olen asettanut itselleni tavoitteita, kamppaillut aikapaineiden kanssa, suunnitellut monta julkaisematonta kirjoitusta, ahdistunut kun aika ei riitäkään tiuhempaan tahtiin. Samalla olen iloinnut, ollut tyytyväinen ja usein myös yllättänyt. Toisinaan luulen keksineeni hittiaiheen ja sitäpä ei sitten juuri kukaan lue tai kommentoi kun vastaavasti hätäisesti väsätty teksti osuu ja uppoaa. Blogini on vienyt minuakin uusiin maisemiin täällä lumoavilla saarilla. Olen ihastunut, vihastunut, huvittunut ja ihaillut. Ahvenanmaa on ihana. Se on kaunis. Ja sitä voi tutkia loputtomiin.

Vuosi sitten ensimmäisessä kirjoituksessani pohdin niitä asioita, joihin en varmasti täällä Ahvenanmaalla tule koskaan tottumaan sekä mantereelta ikävöitsemiäni asioita. Näin vuotta myöhemmin voin todeta, että tilanne on kolme vuotta täällä asuttuani edelleen täysin sama. Mahtaakohaankaan se koskaan muuttua?

Kiitos teille kaikille!
Kiitos kommenteista, kysymyksistä, pohdinnoista ja mukana kulkemisesta! 
Kesäkuu jo kolkuttaa ovella uusine seikkailuineen. Saakoon uusi blogivuosi tuoda mukanaan monia uusia ja ihania asioita ja ihmisiä!



24. toukokuuta 2019

Eckeröappen - puhelinsovellus Eckerön tarjontaan


Olen tosiaan helmikuusta lähtien toiminut yrittäjänä. Toimin yritykseni kautta mm. Eckerön kunnan kulttuuri- ja elinkeinoelämän kehittäjänä. Työaikani siellä on yksi päivä viikossa, mutta tässä keväällä on ollut meneillään niin monta projektia samaan aikaan, että olen tehnyt kesän tunteja jonkun verran etukäteen. 


Yksi vastaavistani projekteista on Eckeröappen -puhelinsovellus, johon on kerätty Eckerön kunnassa sijaitsevia palveluita kuten majoitusvaihtoehtoja, aktiviteetteja ja ravintoloita. Tällä hetkellä sovellus on valitettavasti ainoastaan ruotsiksi, mutta suosittelen silti vilkaisemaan sitä, mitään hepreaa se nimittäin ei ole. Pääset sovelluksen kautta helposti käsiksi mökkeihin, hotelleihin, ravintoloihin, villisafariin, curlingiin, kajakkivuokraukseen jne. Sovelluksen kautta löydät helposti yritysten kotisivuille, joista löydät lisää tietoa (joistain myös suomeksi :) ). 

Tämän ko. mainoksen suunnittelin myös itse. Eihän se täydellinen ole, mutta ihan hyvä näin ensikertalaiseksi omasta mielestäni. Jotain sähköisiä mainoksia olen ennenkin tehnyt, mutta tästä nyt on painatettu ihan julisteitakin ja se oli ensimmäinen kerta itselleni. Erityisen ylpeä olen siitä, että ymmärsin taitto-ohjelman teknisiä asetuksia niin paljon, että kuva saatiin painettuun muotoon. Kunpa vain olisi enemmän aikaa niin taittamista opettelisin enemmänkin. 

Ihanaa viikonloppua sinulle!
Ja laitapa sovellus lataukseen Appstoresta tai Google Playn puolelta. 

21. toukokuuta 2019

Viikonlopun menovinkki - Ahvenanmaa vihannoi 25-26.5.2019


Ahvenanmaan tapahtumista ehdoton suosikkini on syyskuinen Sadonkorjuujuhlat. Skördefesten vänner -yhdistyksen järjestämä tapahtuma sai parisen vuotta sitten jatkumoa, kun toukokuinen Ahvenanmaa vihannoi -tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa. Itse en ole valitettavasti päässyt vielä kertaakaan osallistumaan ko. tapahtumaan, mutta nyt kovasti odotan viikonloppua. Tosin kauhean lupaavalta viikonloppu ei tapahtuman kannalta näytä; perjantaina musiikkiopiston kevätkonsertti menee tärkeysjärjestyksessä ykköseksi (kaksi lapsistamme soittaa siellä) ja lauantaiksi on luvattu sadetta. Ja sadettahan täällä todellakin kaivataan, joten kovin pahoillani en osaa siitä olla. Mutta kuten usein täällä saaristossa, sää saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Toivotaan siis parasta lauantain suhteen. 


Olen vähän etukäteen silmäillyt viikonlopun ohjelmaa ja miettinyt minne oikein suuntaisin. Olen oppinut kantapään kautta, että liian moneen paikkaan ei kannata yhden päivän aikana edes yrittää mennä. Mieluummin vaihtelee kohteita vuosittain ja tutustuu niihin rauhassa. Koska omenapuiden kukinta lienee viikonloppuna parhaimmillaan (meidän omenapuu ei jostain syystä ole kukkinut lainkaan, liekö viime kesän ylirynsas sato yhdistettynä kuivuuteen?), ajattelin suunnata ainakin Öfvergårdsin omenatilalle. Siihen matkan varrelle osuisi myös Önningebyn museo, joka on ihan hävettävän monta kertaa ohiajoreitillä, mutta ei sinne vain ole koskaan päästy sisälle asti... josko nyt? Muita mielenkiintoisia kohteita ovat Mattan tilameijeriJohannas hembakta ja Korsvikens lamm -lammastila. Nuo ovat kaikki siis uusia tuttavuuksia itselleni, monta entuudestaan tuttua kohdettakin viikonlopun tapahtumasta löytyy. 

Viikonlopun aikana voisi myös osallistua villiyrttivaellukselle, parsakierrokselle (useampi ravintola tarjoilee parsa-annoksia) tai purjehdusretkelle Albanuksen siivittämänä.  Mikä olisi sinun valintasi? Oletko vieraillut joskus ´Ahvenanmaa vihannoi´ tai ´Sadonkorjuujuhlat´ -tapahtumissa? 

Ja jos muuten ihmettelitte otsikon päivämäärää, niin tapahtuma on periaatteessa kaksipäiväinen. Sen lisäksi perjantaina voi osallistua avajaisjuhlaan. 

Lisää tapahtumasta voit lukea täältä. 


Kuvat: Skördefestens Vänner r.f.

14. toukokuuta 2019

Kesäkausi lähestyy - Pub Niskan peltileivät


Lauantaina kiirehdin tyttären kanssa Maarianhaminaan. Ja arvatkaapas miten kävi? En ollut edes ajatellut, että Lemströmin kanavasilta avattaisiin veneilijöille ja niin sitä vaan odoteltiin tämän vuoden ensimmäisessä "siltajonossa". Lemströmin kanava avataan siis kesäisin tasatunnein veneilijöille. Jos haluamme ehtiä siitä ohi ennen avaamista, pitää kotoa startata viimeistään 10 minuuttia aikaisemmin. Nyt ei startattu, kun ei käynyt mielessäkään. Onneksi liikkeellä oli vain yksi vene, heinäkuussa jonossa saattaa pahimmillaan vierähtää jopa vartti.


Kesäkausi tekee siis tuloaan. Muutamat ravintolat ja kahvilat ovat jo pidentäneet aukioloaikojaan tai/ja avanneet ovensa. Yksi näistä on Merikorttelin Pub Niska. Teimme sinne reilu viikko sitten spontaanin vierailun. Olimme jo ajamassa kohti kotia (ruoanlaittoon...), kun päätimmekin ravintolan kohdalla pysähtyä sinne syömään (jes - hyvästi ruoanlaitto!) juhlistaaksemme muutamia juhlinnan arvoisia asioita. Välillä tässä arjen hyörinässä ei edes ehdi, saati sitten muista, juhlia niitä merkkipaaluja ja työnsä tuloksia. Meillä tuli nimittäin vuosi täyteen siitä, kun muutimme ihan ihkaomaan Ahvenanmaan kotiimme. Ja siis kyllä, täältä voi ostaa talon vaikka kotiseutuoikeutta ei olisikaan ehtinyt saamaan. Olen kirjoittanut aiheesta aikaisemmin ja pääset lukemaan sitä täältä. Lisäksi mieheni työrintamalla ja omissa yrityskuvioissanikin oli tapahtunut juhlinnan arvoisia asioita. Pub Niska sopi täydellisesti koko perheen arjesta poikkeavaan ruokailuun; ruosta pitävät kaikki, ravintola on mielestäni ihanan erikoisesti ja mielenkiintoisesti sisustettu ja tässä vaiheessa vuotta tunnelma on vielä ihanan rauhallinen. Pub Niskahan on siis "meidän" julkkiskokkimme Michael Björklundin kehittämä ravintolakonsepti. 

Saakoon kuvat puhua lisää puolestaan. Suosittelen tätä "vakkaripaikkaamme" mikäli saavut nälkäisenä Maarianhaminaan!








13. toukokuuta 2019

Yrittäjänä Ahvenanmaalla, osa 1 - Ensiaskeleet & Matkavinkkini Iltalehden verkkosivuilla

Miljoona kertaa olen meinannut kirjoittaa tarkemmin yrittäjyydestäni, johon heittäydyin helmikuussa. Ajatushan kyti mielessäni jo pidemmän aikaa (lue: koko syksyn) ja selvittelin miten voisin saada starttirahaa, täällä kun ei siis starttirahaa ole samoin kuin siellä mantereella. Koko tästä byrokratian määrästä voisin kirjoittaa tarkemmin myöhemmin, mutta kiteytettynä kaikki meni näin: 
Marraskuussa tein päätöksen yrittäjyyteen heittäytymisestä.
Palautin täytetyn "starttiraha"hakemuksen joulukuun alussa.
Tammikuun odotin ja hajoilin ja odotin. 
Helmikuun alussa pääsin starttirahan myöntämista edellyttäviin haastatteluihin. "Starttiraha" myönnettiin.
Helmikuun puolivälissä yritykseni oli virallisesti pystyssä. Yrityksen virallinen nimi on niinkin persoonallinen kuin... Tattadattadaaa: Tiina Fjellander. 

Nimivaihtoehtoja oli useampia, mutta päädyin tähän. Tiesin, että tulen kirjoittamaan artikkeleita omalla nimelläni ja siksi esimerkiksi mieheni ehdottama Tixu Media olisi vähän mennyt sivuraiteille artikkeleiden kohdalla, vaikka muussa se olisikin saattanut toimia. Ja mitä minä sitten teen?
Kirjoitan artikkeleita, käsikirjoitusta ja kirjaa.
Haluan auttaa ahvenanmaalaisia yrityksiä suomenkielisten turistien tavoittamisessa: teen käännöstöitä ruotsista suomeksi, autan some-markkinoinnissa ja sisällöntuotannossa. Tuotan siis sisältöä someen ja printtiin sanoin ja kuvin.
Nettisivutkin olen jo yhdelle asiakkaalle tehnyt. Omat kotisivut ovat tämän viikon projekti.
Käytännössä teen kaikkea sitä mitä aikaisemminkin. Nyt vain omissa nimissäni, oman yrityksen kautta ja enemmän omia unelmiani toteuttaen. 

Tammi-, helmi- ja maaliskuussa olen käyttänyt siis lukemattoman määrän aikaani kaikkien mahdollisten asioiden selvittämiseen. Se on vienyt ihan liikaa aikaani. Se on vienyt voimiani. Nyt kuitenkin tiedän jo suhteellisen paljon Alv:n maksamisesta (ensimmäiset olen jo tilittänyt tunnollisesti Verohallitukselle), kirjanpidosta (hoidan itse), vähennyksistä, laskutuksesta (nekin hoidan itse), eri pankkien vaihtoehdoista ja aika monesta muustakin asiasta. Olen hakenut erinäisen määrän lippusia ja lappusia ja lähetellyt niitä sitten eteenpäin milloin minnekin. Virkatodistus tiesi paremmin kaikki vanhat osoitteeni kuin mitä itse muistinkaan. Ja sain myös Ahvenanmaan maakuntahallitukselta elinkeinoluvan yritykseni harjoittamiseen. JES! Se tosin pitää uusia muutaman vuoden päästä, kun en ole vielä asunut täällä viittä vuotta eikä minulla sen johdosta ole kotiseutuoikeutta. Kotiseutuoikeus olisi taannut kertaheitolla pysyvän elinkeinoluvan. Ja siinä olisi taas säästynyt 80€ rahaa. On muuten kuulkaas aika kallista alkaa yrittäjäksi; KAIKKI maksaa.

Tammikuun odottelun aikoihin laitoin kuitenkin rattaita pyörimään muutenkin kuin vain byrokratian selvittelyjen osalta. Yhtenä konkreettisena askeleena oli matkani Matkamessuille. Siellä tapasin mm. Finnlinesin väkeä ja sovimme "testiartikkelin" kirjoittamisesta heille. Tammikuussa hain myös mm. Eckerön kunnan elinkeino- ja kulttuurielämän kehittäjän pestiä, joka olisi 8h/viikko. 


Helmikuussa minut palkattiin Eckerön kunnalle konsultiksi (laskutan siis yritykseni kautta enkä ole palkkasuhteessa heihin, siksi nimikkeeni on konsultti :) ). Siihen työnkuvaan kuuluu mm. markkinointia, lautakunnan kokousten pöytäkirjojen laatimista ja täyttämistä (ruotsiksi! Tämä on haastavin osa tämän hetkisessä työssäni, siis virallista kieltä ja lakipykäliä ruotsiksi..), tonttikauppojen asioiden hoitoa ja miljoonaa muuta asiaa. Viime viikolla käytin useamman tunnin mainosten suunnitteluun ja taittamiseen. Työaikani ylittyy tällä hetkellä todella paljon, teen kesän tunteja reippaalla tahdilla etukäteen. Pian voin täälläkin kertoa enemmän kaikesta mitä olen puuhaillut. Mutta laittakaapa Instagramin puolelta ´Eckerö, Åland´ seurantaan niin näette ainakin jotain työstäni siellä. 


Monen monta kertaa olen ehtinyt miettiä ja pohtia, että kannattiko tämä. Onko tässä mitään järkeä ja miten tämä ikinä tulee toimimaan ja kauanko tässä kestää, että saan nähdä jotain tulosta kaikesta raatamisesta. Varsinkin täällä Ahvenanmaalla. Täällä kun kaikki toimii suhteilla ja minulla niitä ei vielä kovinkaan paljoa tässä vaiheessa ole. Yhden artikkelin sain jo aikaa sitten myytyä, mutta sen julkaisu on vain odotuttanut itseään. On tuntunut siltä useamman kerran, että kaikki asiat vain matelevat. Ovat suorastaan jumissa. Muutenkin kevät on ollut hieman rankkaa aikaa ja voimavarat eivät ole normitasoilla ollenkaan, niin on siinä epäilyjä hiipinyt jo useampaan kertaan pääkopan sisälle. Ja niitä omia kykyjä on tullut epäiltyä erityisesti muutaman kerran; osaanko enää kirjoittaa, osaanko muka tehdä hyvät kotisivut, osaanko minä nyt muka vielä jotain ja ja ja... Väsyneenä sitä varmaan useampikin meistä epäilee itseään? 

Mutta silti, SILTI, olen niin tyytyväinen tähän valintaani! Olen kuin luotu tähän. Työkokemukseni, persoonallisuuteni, lahjani (mm. projektien hoitaminen) ja taiteilijaluonteeni ajankäytön suhteen - kaikki sopivat kuin nakutettu tähän. Suurena syynä tälle valinnalle oli myös se ("tavallisen" 8-16 työn sijaan), että emme halunneet joutua siihen tilanteeseen, että lapsemme joutuisivat iltapäivisin olemaan monta tuntia ilman meitä vanhempia kotona ja eskarilainen pitkää päivää eskarissa. Nyt olen iltapäivisin kotona (ja nipistän työtunnit sitten jostain muualta). Tänäänkin kyllä tein iltapäivän hommia kun lapset leikkivät keskenään, kuten aika monena iltapäivänä tässä lähipäivinä. Mutta olemme jo kaikki tottuneita tähän, että äiti naputtelee koneella vaikka vieressä olisi kolmas maailmansota siitä, kenen legot tai lippis nyt on varastettu ja keneltä. Lapset kyllä pitävät siitä, että saavat olla kotona. Koulu ja eskari ja harrastukset vievät energiaa siinä määrin, että iltapäivisin on hyvä latautua kotosalla. 

Muutama kuukausi sitten tajusin myös sen, että niin, minähän olen yrittäjien lapsi. Isä ja äiti vain tekivät töitään enkä ikinä ajatellut sitä millään tavoin sen kautta, että he olisivat yrittäjiä. Isä teki metsähommia ja äiti käsitöitään. Se oli minulle normi eikä mikään "he ovat yrittäjiä"-ajatelma. Mutta niin vain he olivat. Ja niin olen nyt minäkin. Ehkäpä tämä siksikin tuntuu vain niin kovin luonnolliselta.

Nämä kolme kuukautta ovat tuntuneet siis välillä TO-DEL-LA pitkiltä. Viime viikolla sain kuitenkin iloita ja riemuita yrittäjyyteni ensihedelmistä. Yksi niistä oli sen tammikuisen Matkamessu-reissun hedelmää. Kirjoitin jutun matkavinkeistä lapsiperheille. Se on nyt pyörinyt Iltalehden verkkosivuilla pari päivää. Rantapallo on toteuttanut jutun kaupallisessa yhteistyössä Finnlinesin kanssa. Minä olen kirjoittanut ja kuvannut materiaalin. Käy ihmeessä lukemassa sillä aikaa, kun odottelet yrittäjyyteni seuraavaa päivitystä! :)

Onkos täällä lukijoiden joukossa myös yrittäjiä? Kauanko on yrittäjyyttä takana ja minkälainen yritysideasi on? Jaa ihmeessä vähän tarinaasi tuohon kommentteihin. 


8. toukokuuta 2019

Säähavaintoja viikon ajalta


Viikko sitten illalla pakkailin tavaroitani kasaan Helsingissä. Ilma oli ollut mitä lämpimin ja keväinen, odotin innolla seuraavan aamun paluuta kotiin. Olin aivan varma, että vastassa on ihanan lämmin ja vihreä Ahvenanmaa. Olin mantereella vajaan viikon ja keväällä siinä ajassa luonnossa tapahtuu ja paljon. Otin kuvankin kotoa lähtiessäni sen takia, että voisin nähdä kuinka paljon luonto on vihertynyt näiden kuuden päivän aikana. 


Aamulla en meinannut uskoa mitä lentokapteeni kuulutti pilvien yläpuolella. Maarianhamina kuulemma odotti meitä pilvisenä JA RÄNTÄSATEISENA. Ja niin vain oli kaikki valkoisen kerroksen peitossa. Lunta tuli useita senttejä ja kesärenkailla ajaminen tuntui vähän arveluttavalta. Pidän itseäni aika kokeneena kuskina, olenhan ajellut aina Venäjää myöten ja pariin kertaan yksin aina Lappiin asti. Ensimmäistä kertaa elämässäni (tai ehkä kolmatta kertaa) tuntui epämukavalta ajaa lumisessa säässä. Koska kesärenkaat.


Lumi tuli. Lumi meni. Tänään sitten jo näinkin kunnan miehien ajelevat nurmikoita. Sää on ollut viimeiset päivät ihanan aurinkoinen ja aurinkopaneelimme ovat tehneet täyttä työpäivää. Mutta tämä  tuuli! Melkein olen käyttänyt talvitakkia, niin kylmä ja pureva tuuli on viime päivinä ollut. Ei siis todellakaan mikään auvoinen kevätsää.


Pari päivää sitten nappasin Maarianhaminan kävelykadulta kuvan magnoliasta; nyt odotan innolla, että tuo kaunis puu puhkeaa täyteen loistoonsa. 

Miltäs kevät siellä näyttää?