23. huhtikuuta 2019

Punkit tulevat - oletko valmis(tautunut)?


Kesä lähestyy kovaa vauhtia ja meillä täällä Ahvenanmaallahan se tarkoittaa myös sitä, että punkit ovat kömpineet koloistaan ja pitäisi taas muistaa tehdä punkkitarkastukset iltaisin kaikille perheenjäsenille. Viime kesäinen punkkiennätykseni oli seitsemän punkkia. Siis yhden päivän aikana. Yhteissaldo koko perheellä samaisena päivänä oli reilusti kaksinumeroinen. No pitäisikö sitten mennä paniikkiin, seota, ruveta hysteeriseksi tai ihan vaan kiljua? No ei. 


Kirjoitin tästä samaisesta aiheesta viime kesänä ja kyseinen teksti on edelleen yksi blogini luetuimpia. Pääset lukemaan jutun tästä. Koskaanhan et voi tietää, koska punkki sinuun takertuu, etkä varsinkaan sitä, kantaako juuri kyseinen punkki borrelioosia tai puutiaisaivokuumetta. Arviolta noin 1,6 % Suomessa esiintyvistä punkeista kantaa puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa virusta ja tartunta voi tapahtua minuuteissa, koska se erittyy punkin syljen kautta. Borrelioosin ehkäisyssä punkkitarkastukset ovat tärkeitä, tarttuminen on nimittäin sitä todennäköisempää mitä kauemmin punkki on ollut tarttuneena iholla. Rokote.fi -sivustolta voit lukea näiden kahden sairauden eroista. 

Itse olemme valinneet rokotuttaa koko perheen. Ahvenanmaan maakunta tarjoaa täällä kirjoilla oleville kolme ensimmäistä rokotusta. Vuoden päästä meidän pitää ottaa neljännet rokotukset ja ne sitten jo tuntuvatkin viisihenkisen perheen omassa rahapussissa. Rokote suojaa puutiaisaivokuumeelta. Jos punkin pureman jälkeen saa borrelioosin oireita (kuten esim. punainen ympyrä ihossa tai "halvaantumisen" tai puutumisen oireita kasvoissa) tulee lääkäriin hakeutua välittömästi ja tutkimusten jälkeen lääkäri lyö antibiootit kouraan. Itse olemme säästyneet punkin aiheuttamilta taudeilta nämä kolme vuotta, vaikka meillä on lähes joka päivä ollut jollain ainakin se yksi punkki. Valitettavasti kaikki tuttumme eivät ole olleet näin onnekkaita; jotkut ovat selvinneet pienellä ja antibiootit ovat tehonneet heti, mutta eräskin tuttumme joutui pidemmäksi aikaa sairaalaan puutiaisaivokuumeen iskettyä. Tuttavissamme on sekä rokotuksen ottaneita että sen väliin jättäneitä.

Yle uutisoi eilen kauhua aiheuttaneesta jättipunkista. Mitään hysteriaa ei kuitenkaan ole syytä lietsoa, en nimittäin usko, että se auttaa yhtään ketään. Yleinen neuvo punkkien välttämiseksi on pukeutua pitkiin vaatteisiin pitkässä ruohikossa liikuttaessa. Oma pihanurmikko tulisi pitää lyhyenä. Itse olen kuitenkin todennut, että niin vain ne punkit löytävät minunkin iholleni ihan vain kotipihalla touhutessani vaikka nurmikko on lyhyt. Tonttimme reunalla kuitenkin virtaa pieni puro/iso oja, mikä lienee punkeille ihanteellinen mellestyspaikka.

No mitenkäs matkailijan sitten kannattaa tehdä?
Kuten viime vuoden kirjoituksessakin kerroin, hysteria kannattaa heittää ensimmäisenä sivuun. Jokainen voi itse päättää, haluaako rokotukset hankkia, siihen minulla ei ole sen enempää sanottavaa. Itse olin vieraillut Ahvenanmaalla useammankin kerran ilman rokotuksia enkä ollut saanut punkkeja kannoilleni. Koskaan ei voi tietää, koska ne iskevät. Apteekit myyvät myös erilaisia punkkikarkotteita niin ihmisille kuin koirille. Itse en ole niihin ollenkaan perehtynyt, joten en voi ottaa kantaa suuntaan enkä toiseen. Mutta jos yhtä asiaa suosittelen niin ne ovat punkkipihdit! Ne kannattaa ehdottomasti hommata ja vievät vain pienen huomaamattoman tilan matkalaukun pohjalla. 

Punkkia poistaessa on syytä muistaa, että vanhan kansan neuvo voin levittämisestä iholle on erittäin huono neuvo (rasvan johdosta punkki voi oksentaa mikä puolestaan lisää tartuntariskiä)! Ei niin! Punkki tulisi irrottaa ihosta suoralla vedolla, ei kiertäen kuten vanha neuvo kertoo. Silloin on vaarana, että raajat katkeavat ja jäävät osittain ihoon kiinni. Kymmenien ja kymmenien punkkien poistamisessa olen arviolta 3-4 kertaa epäonnistunut niin, että yksi raaja on jäänyt ihoon kiinni, koska punkki on ollut aivan liian tiukasti ihossa kiinni. Yleensä tuon raajan on saanut sitten vähän "urkkimalla" ihosta irti, mikä ei valitettavasti liene punkin uhrille se kivuttomin vaihtoehto. Yleisesti ottaen punkin irrottaminen on helppoa. 

Millaisia ajatuksia tämä aihe herättää? Ovatko punkit arkipäivääsi vai ovatko ne "uusi tuttavuus" (ikävä sellainen)? Neuvoja? Kysymyksiä? Hysteriaa? 

Punkeista huolimatta, ihanaa kesän odotusta!

20. huhtikuuta 2019

IFK Mariehamn - kauden kotiavaus


Nyt kävi kuulkaas niin, että voitin Viking Line Ålandin Facebook-kisasta pääsyliput IFK Mariehamnin kotiotteluun. Vähän nolottaa myöntää, mutta ei olla kertaakaan käyty katsomassa jalkkista täällä asuessamme. Ei me kyllä ikinä Turussakaan käyty, mutta täällä se jotenkin kuuluisi asiaan, sen verran suosittu laji jalkapallo täällä on. Ja meidänkin perheessä on nykyään kaksi jalkapalloilijaa. Pojat olivatkin innoissaan, kun kerroimme menevämme matsiin. Tytär ei oikein innostunut, mutta lähti mukaan. Mitään suurempia lämpeämisiä ei kuitenkaan tapahtunut ottelun aikana.

Nuoruudessa seurasin jonkun verran jalkapalloa. Porin FC Jazz oli suosikkini ja kävin pari matsia katsomossakin. Mutta jotenkin se on vain aina tuntunut niin tylsältä lajilta jääkiekkoon verrattuna. Jääkiekkoa olenkin nuoruudessa seurannut vähän liikaakin. Huoneeni oli tapetoitu jääkiekkojulisteilla ja silloin kun en päässyt paikalle Porin Ässien matseja seuraamaan, KUUNTELIN NE RADIOSTA! Mitä omistautuneisuutta! Polttareissani minun pitikin pukea päälleni Ässien fanipaita, lippis, huivi jne. Ja opettaa ne päällä tikkuristin tanssimista (entisenä tanhuajana)... Tampereen Hämeenkadulla! :)

Tänään matsista tuli kotivoitto 2-0. Punaista korttia näytettiin ja pukkari kutsui yhtä pelaajaa, silti IFK vei voiton vajaamiehisenä. Toinen maali syntyi suoraan nurkkapallosta (mikä oikea termi on?). Ja yksi pelaaja vietiin ambulanssilla kipeän käden takia pois. Tuomari ei peliä piheltänyt poikki heti, ja loukkaantunut poistui kentältä pelin ollessa täydessä käynnissä  ja IFK pelasi pitkän tovin kahden miehen vajaavoimalla, kunnes loukkaantuneen tilalle saatiin uusi pelaaja. Kannustus oli juuri niin mahtavaa kuin olin ajatellutkin. Rovaniemen Palloseuran fanitkin olivat saapuneet paikalle. Yli 1300 katsojan joukosta bongasin kansanedustajamme, kyläkaupan kassan, mantereella asuvan erittäin hyvän ystävämme (iloinen ja yllättävä jälleennäkeminen), lasten koulukavereita, paikallisen uuden tuttavan (olemme tutustuneet Instan kautta) jne. Pienellä areenalla sai todeta, että tämähän alkaa todella tuntua kodilta tämä Ahvenanmaa. Ja niin vain jäi kutkuttava tunne, jospa pian taas kuitenkin uudestaan...

Mites on, seuraatko sinä jalkapalloa? Tai jotain muuta urheilua?









18. huhtikuuta 2019

Kevät, kevät, kevät!


Kello on seitsemän illalla ja juon iltakahvia pihalla, ilman takkia. Pojat ovat jalkkistreeneissä ja tällä viikolla pääsivät jo ulos pelaamaan. Viikko sitten treenit oli pakko pitää sisätiloissa, koska maa oli aivan valkoisena lumesta. Siis VIIKKO SITTEN! Pesin eilen lasten talvivaatteet. Jälleen. Olen ne jo pari kertaa laittanut sivuun, mutta joutunut myöntämään takatalven voittaneen minut. Nastarenkaat eivät ole olleet vielä viikkoakaan varastoituna. Joko sitä uskaltaa luottaa kevään saapuneen?  
  
                                                                                         
     


Tänään täällä on ollut 16 astetta lämmintä! Ja aurinko on paistanut jo useamman päivän. Se mikä tästä päivästä on tehnyt lämpimämmän kuin kesäpäivät toisinaan on tuuli. Tai siis se, että ei tuule. Ihanaa! Kevät saa tulla. Ja tuli jo!

Miltäs siellä päin näyttää?