16. elokuuta 2019

Brändön Lappo - pieni matkaopas saaristoidylliin


Blogiyhteistyö: Pellas Gästhem, Ravintola Galeasen ja Fiskarens Fru

Olen keväästä asti haaveillut pienestä matkasta saaristoon. Valokuvia, haastatteluita, aineiston keräämistä ja inspiraatiota tulevaan kirjaani sekä vain aidosta saaristolaismaisemasta nauttimista. Viime viikolla sain viettää kaksi vuorokautta Brändön Lappossa ja en voi muuta kuin suositella tätä paikkaa. Ihan kaikille! Lappo on idyllinen, kaunis, lumoava ja sympaattinen - yhtään liioittelematta, se on juuri kaikkia näitä. En oikein osaa edes sanoin kuvata, miltä tuntui seurata tuon pienen paikan elämää ja tutustua mitä mielenkiintoisimpiin ihmisiin haastatteluja tehdessä. Monta rohkeaa elämäntarinaa kuulin tänne muutosta, ja ennen kaikkea siitä, että se oli paras päätös elämässä. Lautat tulivat ja menivät ja rytmittivät arkea. Välillä tuuli toi meren tuoksun tullessaan, välillä oli sanoinkuvaamattoman tyyntä.  Opin uutta myös siitä, miten tuuli vaikuttaa veneilijöiden päätöksiin jättää poikkeamatta Lappossa tai milloin tuulisuhteet ovat edulliset pysähdykselle. Satakunnan peltojen ja metsien keskellä kasvaneelle tämä kaikki on edelleen niin uutta. Ja se kanervien tuoksu kallioiden lomassa! Kyllä jokin osa sydämestäni jäi tänne idylliin. 

Matka vaikkapa Suomen Turusta Lappoon kestää vain kolme tuntia, joten Manner-Suomesta on helppoa matkustaa autolla ja lautoilla Brändön Lappoon. Itse ajoin autolla täällä Ahvenanmaalla Vårdön Hummelvikiin, jonne jätin auton parkkiin ja hyppäsin noin kaksi tuntia kestävään saaristolauttaan. Lautta pysähtyi matkalla myös Enklingen ja Kumlingen satamissa. Jalankulkijoille nämä lautat ovat ilmaisia. Maksu peritään siis ajoneuvoista (pyörät, moottoripyörät, autot), eikä henkilöistä. Lautoilta löytyy lounaskahvila ja erittäin hyvä WiFi-yhteys (voittaa erään rautatieyhtiön ja suurien laivojen nettiyhteydet mennen tullen). Monille Saariston rengasreitti on tuttu, mutta oletkos kuullut Ahvenanmaan rengasreitistä? Esitteen siitä löydät täältä. Ja erittäin selkeästi saaristoliikenteestä (joka alkuun saattaa olla hieman sekavaakin kaikkine lauttoineen) täältä. Ålandstrafikenin aikataulut löytyvät puolestaan täältä, muistathan (varsinkin) kesäaikaan varata autopaikan hyvissä ajoin! 


Lappossa on kirjoilla noin 30 henkilöä, joista käytännössä marraskuisena tiistai-iltana saarella asuu vain reilu puolet (osa työskentelee lautoilla ja mm. Manner-Ahvenanmaalla arkisin). Siitä huolimatta täällä on ympärivuoden toimiva kyläkauppa ja kesällä tämä on jokaisen lomailijan unelmasaari monine palveluineen. Täältä löytyy vierasvenesatama, uimaranta, majoitusta, ravintola, vaateputiikki, käsityöputiikki ja neuletehdas, minigolf- sekä frisbeegolfrata sekä saaristomuseo. Kuka olisi uskonut, että näin pienestä ja idyllisestä paikasta voi löytyä kaikki, mitä ihminen lomallaan (ja elämässään) tarvitsee. Ja vielä vähän enemmänkin.

Tässä pieni matkaoppaani Lappon palveluihin - olkaapa hyvät!


Pellas Gästhem 

Pienen matkan päässä vierasvenesatamasta sijaitsee Vieraskoti Pellas. Pellaksessa on tarjolla majoitusta 2-6 hengen huoneistoissa ja kolmessa 2-4 hengen yöpymismökissä. Kaikissä näistä on oma keittiö/keittonurkkaus. Huoneistoissa on lisäksi oma WC ja suihku, mökkien suihku- ja WC-tilat ovat yhteiset.

Lisäksi tarjolla on täysin varusteltu lomatalo (3 makuuhuonetta) ja kaksi huoneistoa satamassa. Itse sain yöpyä kaksi yötä ihanassa Pellas Marina no1 -yksiössä. Se oli itselleni täydellinen paikka majoittua. Ikkunoista näkyi meri ja työskentelyn ja ruokailun yhteydessä sai seurata lautan saapumista satamaan. Ja koska rakastan valokuvata erityisesti venevajoja (heikkouteni) niin tuosta asunnosta ei tarvinnut montaa askelta ottaa tähän puuhasteluun. Asunnossa oli myös veden- ja kahvinkeitin, leivänpaahdin ja mikro sekä perusastioita.

Pellaksessa järjestetään myös monia eri kursseja, kuten vaikkapa nyt syyskuussa kajakkikurssi. Pellas  tarjoaa loistavat puitteet kurssien järjestämiseen luonnon rauhassa.

Pellas Gästhem
Lappoby

Kotisivu  I  Facebook  I  Instagram



Ravintola Galeasen 

Lappon keskustassa (eli siis käytännössä aivan satama-alueella, jossa suurin osa palveluista sijaitsee) sijaitsee kesäkauden auki oleva ravintola Galeasen. Ravintoloitsija Pekan sanoin täällä ravintolassa tehdään ruokaa "kunnon voilla ja kuohukermalla". Lammas ja kala on taattua lähiruokaa Kumlingestä ja lähimeriltä. 

Itse söin alkupalaksi graavisiikaröörää ja mätiä Kastelholman linnalimpun kera  ja pääruoaksi lammasburgerin maalaisperunoilla. Ruoka oli erittäin maistuvaa, enkä ennen ole näin hienossa maisemassa syönytkään. Ulkoterassilta ja ravintolasta on suora näkymä merelle (ja niihin venevajoihin)! Seuraavana päivänä kävin vielä uudestaan nauttimassa ihanista merinäkymistä ja ahvenanmaan pannukakusta (mitä en muuten koskaan aikaisemmin ole syönyt missään kahvilassa tai ravintolassa, usko tai älä!). Erittäin maukasta oli - suosittelen!


Fiskarens Fru 

Lappon vanhalla koululla on Fiskarens Frun tehtaanmyymälä - erittäin ihastuttava käsityöpuoti. Fiskarens Fru on erikoistunut neuleiden ja painotuotteiden valmistukseen. Villapaidat ja -housut, pipot, painotuotteet, korut ja ihanan värikkäät lankarullat lähtevät täältä helposti vierailijan mukaan, niin ihastuttavia ne ovat. Suosittelen myös maistamaan kahvilapuolen pullia kahvin kanssa, valehtelematta Tuulan leipomat pullat olivat elämäni parhaimmat. 

Lappo skolan
Lappoby

Kotisivu I Facebook  I  Instagram   





Vierassatama

Vierassatama on auki toukokuusta syyskuun alkupuolelle. Venepaikkoja satamassa on noin 90 ja satamamaksu sisältää sähkön, saunan, suihkut, veden, septitanktin tyhjennyksen, jätehuollon ja muut sataman palvelut. 

Satama sijaitsee päivämatkan päässä mm. Uudestakaupungista, Salosta, Nauvosta, Iniöstä ja Naantalista. Sataman välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös polttoaine-automaatti, joka soveltuu myös isommille veneille.   










Saaristomuseo

Saaristomuseo sijaitsee noin sadan metrin päässä vierassatamasta. Satamassa on mahtava kattaus saaristolaiselämän kalastus- ja metsästyskulttuuria sekä noin kymmenkunta saaristossa käytettyä puuvenettä. Laaja kokoelma vanhoja valokuvia kertoo elävästi millaista elämä ennen saaristossa oli. Myös vanhasta postitiestä meriteitse on hienosti kerrottu tässä museossa. Opastusvihkoja löytyy myös suomeksi (ja tämänkin kesän opas oli suomenkielinen). 





Lisäksi Lapposta löytyy siis kyläkauppa, kirjasto, taiteilija Finviks Paul, minigolf- ja frisbeegolfrata, vaellusreitti sekä Sjöboden-puoti, jossa myydään PelleP:n ja Noolan vaatteita sekä ahvenanmaalaisen Guldvivan koruja.

Tutustu ihmeessä myös Lappon omiin nettisivuihin täältä!

Ja pienenä jälkikirjoituksena vielä todettakoon, että Lappo on siitäkin erityinen paikka, että monet tänne ajautuneet yrittäjät ovat mantereelta tulleita suomenkielisiä. Palvelua saa siis erittäin monesta paikasta myös suomeksi. Tämä on siis myös ummikko-suomenkieliselle turistille hyvä ensiaskel Ahvenanmaan lumoihin!


Juttu on tehty blogiyhteistyönä Gästhem Pellaksen, Ravintola Galeasenin sekä Fiskarens Frun kanssa. (Majoitus ja ravintolaruokailu saatu, syksyinen arvonta tulossa FF:n kanssa).








Frisbeegolfrata on erityisen
kaunis merimaisemineen


Tiina pyörittää sekä Pellasta että kuvan Sjöboden-putiikkia

Saaristomuseo





Lautat ovat elävän saariston elinehto

Pellas Gästhem
Huoneistoni yläkerrassa oli myös parisänky nukkumasopissa.

Näkymät huoneestani - Pellas
Marina no 1




Fiskarens Fru



Fiskarens Fru / Tuula esitteli neuletehtaansa (oma
mummunihan on siis tällaisilla työkseen ommellut, joten tämä oli
itselleni ihan erityistä päästä näkemään!)


Kyläkauppa






11. elokuuta 2019

Ahvenanmaalaista peltileipää Helsingissä

Blogiyhteistyö: Niska Helsinki

Itse en ole mikään risteilyjen ystävä, mutta aina silloin tällöin käyn päiväristeilyllä Helsingissä. Tai siis sillä nimikkeellä ostan liput itselleni, kun lähden työmatkalle tai ystäviä tapaamaan pääkaupunkiimme. Viikkarin laiva täältä meiltä lähtee talviaikaan kello 23.45 (kesällä jo 22.55) ja tulee takaisin reilun vuorokauden jälkeen 04.25. Aikaa maihin jää kesäisin noin kahdeksan tuntia (talvella vähemmän) ja nyt maanantaina ehdin hyvin tuossa ajassa tavata rakkaita ystäviäni pitkästä aikaa (yksi meidän nelikosta asuu Costa Ricassa, joten nämä ovat harvinaista kultaa nähdä koko porukalla) ja käydä testaamassa ahvenanmaalaisia peltileipiä.


Olenkin jo joskus aikaisemmin kehunut Pub Niskan peltileipiä (eli siis makuhermoja hiveleviä pizzoja) täällä blogissa. Pub Niska on ahvenanmaalaisen huippukokin Michael Björklundin kehittelemä ravintolakonsepti ja tällä hetkellä Pub Niskoja löytyy Maarianhaminan lisäksi Vaasasta, Turusta ja nykyään myös siis Helsingistä! Helsingin Pub Niska (Niska Helsinki)  sijaitsee Ahvenanmaalle matkaavan näkökulmasta myös aivan loistopaikalla - Katajanokalla. Itse kävin ystäväni Mirkan kanssa maistelemassa miltä ahvenanmaalainen peltileipä maistuu mantereen puolella juuri ennen kotimatkani alkamista. Ravintola on vain kivenheiton päässä satamasta, joten matkatunnelmaan voi päästä hyvin jo mantereen puolella. Ruoka oli niin maukasta ja täyttävää, että jälkiruokapizza (mistä olen jo pitkään haaveillut) oli valitettavasti jätettävä väliin. Muuten minut olisi varmaan pitänyt vierittää tai kantaa laivaan. Heh. 

Peltileipien maukkauden salaisuutena on mm. ahvenanmaalainen juusto ja muut ahvenanmaalaiset ainesosat. Ainut ongelma täällä paikassa on se, että hyviä vaihtoehtoja on liikaa. Itse en ainakaan meinannut osata päättää mitä tilaisin.  Puntaroin kolmen pizzan välillä ja päädyin lopulta Ceciliaan (mm. ilmakuivattua kinkkua, vuohenjuustoa ja rucolaa) ja juomaksi valitsin ahvenanmaalaista omenamehua (Grannas Äppel). Mirka tilasi Kickan-pizzan, josta kerrotaan ruokalistassa seuraavaa: "Kickan oli Niskan nopein vene, jolla oli peräti 16 solmun huippunopeus".

Ravintola on oikein viihtyisä ja kesällä voi nauttia ruokansa myös ulkona, merellisissä tunnelmissa. Uutuutena listoilta löytyy myös vegaaniset pizzat. Itse palaan tänne aivan varmaan uudestaan ja voin suositella ravintolaa kenelle vain. Näin herkullisia pizzoja on vaikeaa muualta löytää!


Niska Helsinki
Kanavaranta 3-7, Helsinki

Instagramiin pääset tästä.
Kotisivut löytyvät täältä.
Facebookia pääset katsomaan täältä. 

Juttu on tehty blogiyhteistyössä Niska Helsingin kanssa. (Peltileivät ja juomat saatu.)




Ystäväni Mirka, myöskin matkabloggaaja

Meitä palveli mm. Jonna, jonka kanssa
löydettiin heti yhteisiä tuttuja Ahvenanmaalta. :)

Hei, hei Helsinki!
Seuraavaan kertaan! 




4. elokuuta 2019

Merimaisemat

Olen järvi-ihminen. Edelleen. Merimaisemat kuitenkin ovat vieneet sydämeni. Laskeskelin tuossa pari päivää sitten, että tulen tässä 13 päivän aikana käyttämään laivoja ja lauttoja 35 tunnin ja 15 minuutin edestä. Onneksi sentään välillä on näin ihana auringonlasku kuin reilu viikko sitten. (Se matka ei ole noissa tunneissa..). Jaanpa teille siis muutaman kuvan, toivotan ihanaa sunnuntaita ja lähden Föglön lauttaan!






30. heinäkuuta 2019

High Chaparral - Smålandin Villi länsi

Monta vuotta ihmettelin appivanhempien luona vieraillessa, että mikä ihme tuo liikennemerkeissä lukeva High Chaparral oikein on. Ja vasta parisen vuotta sitten ymmärsin, että yksi Ruotsin suosituimmista perhekohteista sijaitsee puolivälissä meidän lasten isovanhempia ja isoisovanhempia. Suurin osa tutuistamme Manner-Suomessa ei ole kuullutkaan koko paikasta. Eiköhän siis olisi jo viimein aika käydä tutustumassa Smålandin Villiin länteen. Sanottu ja tehty, sukulaisviikonlopun jälkeisenä maanantaina suuntasimme High Chaparraliin. Ja ihmettelenpä kovasti, että miksi ihmeessä vasta nyt?

High Chaparral sijaitsee siis Smålannissa, Kulltorpissa, aivan E4-tien läheisyydessä. Värnamo on lähellä sijaitseva hieman isompi paikkakunta (ja meille niin rakas paikka isoisovanhempien takia). Matkaa High Chaparraliin Tukholmasta kertyy noin 390 kilometriä. Puisto on avattu jo vuonna 1966 ja se on saanut nimensä televisiosarja Karjatila High Chaparralin mukaan. Kaikki tämä oli minulle aivan uutta tietoa, vaikka paikan ohi olen ajanut kymmeniä kertoja. Onko teistä joku seurannut tuota sarjaa tai vieraillut tuolla Kulltorpin puistossa? Alueella sijaitseva Kristinastugan eli Kristiinan pirtti on aivan ihastuttava kahvila. Meidän perhettämme tosin kiinnosti itse talon historia ja vanhojen tavaroiden ihailu. Tähän en valitettavasti rupea nyt sitä sen enempää kertomaan, mutta mikäli ruotsi sujuu niin lukekaa ihmeessä talon ja koko High Chaparralin historiaa vaikkapa täältä. 


Mitä puistosta sitten oikein löytyy? Yksinkertaisesti Villi länsi! Alueella kävellessä tuntuu todella kuin olisi astunut johonkin vanhaan länkkärielokuvaan. Monet puiston vierailijoista olivat myös pukeutuneet ruutupaitoihin ja cowboy-hattuihin - myös monet aikuiset. Monilla lapsilla oli myös mukanaan nallipyssyjä, joten paukkeeseen oli vain päivän aikana totuttava ja illalla soi korvissa. Alueella myydään myös teemaan sopivia asusteita ja leikkipyssyjä, jos omat ovat unohtuneet kotiin tai haluaa päästä tunnelmaan konkreettisemmin.


Päivän aikana voi käydä katsomassa monia eri esityksiä. Infosta/lippuluukulta kannattaakin napata mukaansa lehtinen, johon on painettu kaikki päivän esitykset kellonaikoineen. Itse kävimme katsomassa Lucky Lukea ja Daltonin veljeksiä, Zorron seikkailuja sekä Villi Länsi Stunt -esitystä. Esityksiä oli jopa niin runsaasti, että piti todella suunnitella hyvin, että pääsi katsomaan kaikki haluamansa esitykset ruokailujen ja muun touhuamisen ohella. Näyttelijät (ja käsikirjoitukset) olivat näissä esityksissä myös hyviä ja laadukkaita. Täytyy itse asiassa todeta, että voittivat kyllä Legolandin esitykset laadullaan. Ainut miinuspuoli tuli äänentoistosta, joka oli miksattu liian kovaksi, se ihan sattui korviin. Ja kaikki esitykset ovat ruotsiksi. Tosin ruotsia taitamattomillekin ne ovat näkemisen arvoisia; hauskoja tai jännittäviä esityksestä riippuen. 

Zorron esitys tapahtui puistoalueen Meksikossa ja hetken aikaa etsimme esityspaikkaa. Esitys olikin sijoitettu keskelle aukiota ja tapahtui myös kattojen(!) päällä. Tämä teki esityksestä mielenkiintoisen, mutta myös hieman haasteellisen nähdä ja seurata kaikkia tapahtumia. Minulle kuitenkin pääasia oli, että sain nähdä Zorron - lapsuuteni sankarin. Minähän aikanaan kulutin VHS-kasetin kirjaimellisesti puhki, niin kovasti Zorroa katselin. Olinkin aivan onnesta sekaisin, kun huomasin vierailuamme edeltävänä iltana, että tuollahan on MYÖS Zorro!

Zorro oli siis minun suosikkini, mutta hyvänä kakkosena tuli kaikkien lastemme suosikki junamatka Vanhaan Meksikoon. Junan vaunussa sattui ja tapahtui. Jokaiseen vaunuun tuli lähtölaiturilta oma "konduktööri" joka kertoi matkan kulusta. Dialogi oli tässäkin niin hyvää ja toimivaa, että nauroimme  aivan kippurassa. Niitä repliikkejä olemmekin nyt sitten kuulleet monen monta kertaa täällä kotona, kun lapset kertovat niitä toisilleen ja naureskelevat. Matkalla juna myös pysähtyi ja jouduimme keskelle kultaryöstöä ja ampumisvälikohtausta. Jouduimmepa myös junassa kuulusteltaviksi ja hyppimään yhdellä jalalla... Tälle junamatkalle lapset halusivat siis kaksi kertaa, niin hieno se heidän mielestään oli. 

Junamatka ja kullanhuuhdonta eivät sisälly pääsylippuun, mutta suosittelen siitä huolimatta erityisesti junamatkaa! Junamatka maksaa 50 kruunua/henkilö. Kullanhuuhdonnan jätimme välistä, koska tekemistä oli niin paljon muutenkin. Jokilaivalla ajelu sen sijaan kuuluu pääsylipun hintaan. 

Ruokapaikkoja alueelta löytyy runsaasti. Me päätimme syödä meksikolaista pikaruokaversiona. Ja siinä meillä kävi vähän huono tuuri, kun jouduimme jonottelemaan useamman kerran, koska pankkikortit eivät toimineet ja sitten kun olimme jo toisen ravintolan jonossa niin ne toimivatkin ja lopulta kassalla totesimme, että myös hiilihappo oli limsalaitteesta loppu. Hinta ja laatu eivät myöskään ihan kohdanneet toisiaan. Ehkä viereinen "kunnon ravintola" olisi tarjonnut hieman laadukkaampaa meksikolaista. Alueen hampurilaisravintolat saivat etukäteen kehuja ystäviltämme, mutta halusimme meksikolaista tällä kertaa. Ehkä olisi pitänyt vain valita toisella tavalla. 

Ruokapaikkavinkkien lisäksi vinkkaan myös Setä Samulin vinotalosta (vähän kuin Metkula). Sinne nimittäin ei pääse kuin 20 henkilöä kerrallaan. Ja jos puistossa on satoja ja tuhansia vierailijoita päivittäin,  niin voitte vain kuvitella kuinka tuonne saa (pitää) jonottaa. Me emme jääneet jonottamaan puolta tuntia aikaisemmin erääseen näytökseen vaan menimme junamatkalle. Kun tulimme takaisin, jono oli jo noin 40 henkilön mittainen. En ollenkaan ollut ymmärtänyt, että talon sisälle pääsee vain yksi ryhmä noin kerran tunnissa. Seuraavan esityksen alkuun oli siis 45 minuuttia. Koska emme olleet varautuneet tähän, meni mahdollisuutemme tuohon taloon päällekkäin Villin Lännen Stunt -esityksen kanssa. Puoli tuntia jonotettuamme päätimme lopulta jakaantua. Minä lähdin poikien kanssa esitykseen ja tytär ja mies jäivät jonottamaan taloon. Kun me saavuimme illan viimeiseen stunt-esitykseen viisitoista minuuttia aikaisemmin, katsomo olikin jo melkein täynnä! Kannattaa siis hyvien paikkojen johdosta olla ajoissa liikkeellä. Nyt tosin oli myös heinäkuu ja kesän vilkkaimmat päivät puistossa. No, tytär oli tykännyt vinotalosta kovasti ja se oli hänen suosikkinsa (junamatkan lisäksi). 

Päivä oli siis erittäin onnistunut ja oli ihanaa, kun aktiivisen päivän jälkeen isovanhemmille ajoi vartissa ja perillä heidän luonaan odotti valmis ruoka pöytään katettuna. Suosittelen puistoa kyllä ehdottomasti Ruotsissa matkaaville, tämä on oikein tällainen "salainen aarre", päivän aikana kuulin vain yhden kerran suomea ja muutaman kerran saksaa, muuten mentiin skandinaavisilla kielillä, tilaa siis suomalaisille turisteille on! Perille on helppo löytää ja vastaavaa puistoa tuskin ainakaan mistään kovin läheltä löytyy. Ja miten ihanaa vaihtelua tällainen teemapuisto onkaan "tyypillisille" huvipuistoille. Täällä lapset saavat tehdä ja kokea ihan eri tavalla kuin huvipuistolaitteiden keskellä. 
Suositukset siis todellakin täältä!

Lisätietoja löydät nettisivuilta.
Kartan avulla löydät perille.

Juttu on tehty kaupallisessa yhteistyössä High Chaparralin kanssa. 
(Pääsyliput ja puiston junamatkat on saatu.)